Puh. 050 572 1370

HISTORIA

Lyhennelmä Saksanpaimenkoiralehden artikkelista vuodelta 2003

Miten kaikki alkoi?

Lapsena karkasin päivähoitopaikasta riesaksi asti ulkoiluttamaan naapureiden koiria ja siitä nousi kova meteli kun aina olin kadoksissa. Sain ensimmäisen koirani vuonna 1981 se oli karhukoirauros Joppe. Jopen kanssa liityimme metsästysseuraan ja kävimme koirakerhossa tokoilemassa.

Koska sukulaisillani oli saksanpaimenkoiria, rotu nousi ylitse muiden. Ensimmäinen oma saksanpaimenkoira oli Sweet-Heta´s Fiia, eli Jetta. Jetan kasvattaja Raija Niemi innosti minut mukaan saksanpaimenkoiraharrastukseen. Raijalta opin kasvattajan arkea astutuksista synnytykseen. Yhdessä kävimme näyttelyissä ja pk-kokeissa.

Keskustelut kokeneiden kasvattajien kanssa ovat antaneet jalostuksellisia ajatuksia ja neuvoja mm. Stenbo, Makros ja Solholmens ovat olleet merkittäviä yhteistyökumppaneita. Serkkupoika Samin mukaantulo toi lisäpotkua harrastukseen. Yhteiset näyttely- ja astutusmatkat Samin kanssa ovat olleet antoisia.

Varusmiespalveluksen aikana astutin Jetan. Ensimmäisen kerran kennel Reikon Flegel von Karthagolla ja toisen kerran SA Gonradilla. Kummallakaan kerralla ei valitettavasti syntynyt pentuja. Ensimmäinen SenSen Mann pentue syntyi kun astutin Jetan Fanto Hirschelin pojalla, Eros Königsgardella.

Mitkä ovat kasvatustyösi suuntaviivat?

Ensimmäisen narttuni kanssa piti vaan tehdä pentuja. Niistä tuli kuitenkin hyviä koiria, jotka pärjäsivät näyttelyissä. Tämän innostamana ostin useita narttuja sekä Suomesta että Saksasta. Vuonna 1994 ostin Lale vom Fiemereckin. Siitä kasvoi ensimmäinen linja, jonka avulla olen päässyt eteenpäin. Toinen jalostukseen suuresti vaikuttanut asia on ollut Makros E-pentue. Siitä ostin Makros Erican, josta lähti toinen emälinja. Erican veli East yhdistettynä Laleen teki ensimmäiset SenSen Mann näyttelyvoittajat.

Vuonna 1997 astutin Lalen nuorella ruotsalaisella voittajalla Mischaland´s Simonilla. Tämä Jeck-linjasiitos tuotti SenSen Mann M-pentueen. Tämä pentue mullisti koko SenSen Mannin.

Ajatuksia saksanpaimenkoiraharrastuksesta?

Koen itseni ensisijaisesti kasvattajaksi ja saksanpaimenkoirassa arvostan sen monipuolisuutta. Koiranomistajassa arvostan kaikkea tekemistä saksanpaimenkoiran kanssa, on se sitten agilityä, suojelua, metsäjälkeä tai näyttelyissä käymistä. Kaikki tekeminen on positiivista.

Päänäyttelyn rohkeuskoetta on erittäin hyvä. Se antaa paljon informaatiota koirista ja auttaa tehtäessä jalostuspäätöksiä. Näyttelyt antavat kasvattajalle vertailupohjaa muiden koiriin.

Miten katsot eteenpäin? (vuonna 2003)

Aion jatkaa samoilla suuntaviivoilla kuin tähänkin asti. Pidän silmällä nuoria koiria maailmalla. kiinnitän kuitenkin entistä enemmän huomiota koirien luonteeseen, sehän on se tämän päivän ja tulevaisuuden juttu.

Vuonna 2017 saimme Lauri Vuolasvirta palkinnon nro 1065. Suomen Kennelliitto myöntää palkinnon korkeimpana huomionosoituksena ansioituneille kasvattajille. Suomen Kennelliitto perusti Vuolasvirta-palkinnon koiranjalostuksen kehittämiseksi ja edesmenneen taitavan kynologin Lauri Vuolasvirran ansioiden kunnioittamiseksi.